Kesän 2017 patikoinnit

Hossan kansallispuisto 26.8.2017 Kokalmus 14 km

Patikoiminen on ihan huippukivaa! Loppukesästä meillä on se aika, kun reppu pakataan ja suunnataan kohti metsiä ja tuntureita. Ensimmäinen reissu suuntautui Hossaan. Kävelimme eka päivänä Kokalmuksen kierroksen, 14 km.  Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Hyvä katsella ympärilleen. Mahtava paikka! Vesi on kristallinkirkasta ja hiekka hienoa ja vaaleaa!

Uskomattoman kirkasta vettä!

Järven pohjaa

Ihanaa!Mää tahon muuttaa tänne asumaan! 😀

Autiotupa

Tämä ihana pikku puro solisi kämpän kupeessa. Oisin tahtonu siihen kylpemään! 😀

Pieni puro kämpän kupeessa

Laavulla paistettiin makkarat, hieman vihmoi vettä.  Kotona en pysty syömään ku yhden makkaran. Täällä menee kevyesti kaks ja jogurtti päälle sekä vähän suklaata. 😀

GrillilläHossa, Kokalmuksen laavu. Kuva Hannu Huttu, lainattu netistä.

Mettänpeikko Rölli yritti livahtaa puun taa piiloon, masu vaan näkyy…

Mettänpeikko Rölli yritti livahtaa puun taa piiloon, masu vaan näkyy...

Luontoäidin kukka-asetelma.

Luontoäidin kukka-asetelma.

On se vaan aika aika viriili jätkä se rölli! Se on paneskellu kaikki mettän puutki paksuksi! Kaikilla maha pystyssä! 😉

Röllin tekosia...

Vaikuttavia maisemia!

Yhdellä sanalla. Suosittelen! ❤

Seuraavana päivänä Ölökyn ylitys, 5 km.  Tästä ei oo todisteita, känny tuhosi kuvia sitä mukaa kun otin niitä. S*tana! Tämä reitti on on toinen Hossan vaativimmista reiteistä. Allekirjoitan. Kivilohkareitten seassa kävellessä saa olla tarkkana mihin astuu. Lisäksi maasto oli alussa, myötäpäivään kierrettäessä, märkää ja liejuista paikoitellen. Mielestäni pahimpiin paikkoihin asennetut turvaköydet olivat liian löysällä. Jos niistä otti tukea, köysi painui alas ja oli vaara, että kellahtaa köyden yli rotkoon! Seuraavalla viikolla kuulinkin uutisen, jonka  mukaan joku oli pudonnut 7 metriä….

✿✿

16.9.2017 Tiilikkajärven kansallispuisto, Uiton kierto 7 km.

Alkuosa kierroksesta on melko mäkistä ja välillä lohkareista. Sammakkojärvi  ja Autiojärvi sekä joki pilkistelevät reitillä. Uiton kämppää lähestyessämme pitkospuut katosivat tummaan suoveteen sillalle tultaessa. Toinen meistä kävi vaelluskengillä kokeilemassa, josko kengän varsi riittäisi ylittämiseen. Ei riittänyt. Päätin reippaasti ottaa kengät ja sukat pois, kahlataan yli. Jep jep…. 😀

Pitäis päästä sillalle, joka pilkistää vasemmalla.

Pääsimme sillalle, vaikka pitkospuita ei lopulta enää näkynyt tumman suoveden seasta. Lisäksi puut olivat suht liukkaat, huis haatana! Ja vain huomataksemme, että samaa varpaita jäätävää menoa jatkuisi ainakin seuraavat sata metriä, minkä pystyi näkemään. Puut painuivat aina vain syvemmälle…

Pitkospuut sukeltaa

Kuva lainattu netistä, Petri Jauhiainen

Palasimme siis takaisin. (Note to self: ota pikku pyyhe reppuun, varpaille.) Talsimme sitten Kalmoniemeen.

Kartta

KalmoniemiNo siellähän oli sama tilanne. Vesi oli todella korkealla.

Kalmoniemi- PohjoisniemiKoska oli tarkoitus vain käväistä tuolla puolen parin kilometrin päässä ja palata, päätimme, että palaamme jo tästä. Varpaat oli vielä oikein puhtaat, uutta pesua ei tarvittu.   😉    Palasimme siis Venäjänhiekoille.

 Venäjänhiekat         Venäjänhiekat

Luontoäiti tuunaa

Grilli oli valmiiksi tulilla edellisen kävijän jäljiltä, joten muutama kalikka lisää ja makkarat kehiin.

Taas grillillä

Eihän sole notskimakkara eikä mikhän, ellei siinä ole kolminkertaista tuhkakuorrutusta,vai mitä! 😀 Jälkkäriksi vielä grillibanskut niin avot! Kyllä ihimisen kelepaa! ❤

23.8.2017 Riisitunturi, Riisin rietas 10,7 km

Saavuimme illansuussa mökille. Viikonlopuksi oli luvassa kaunista ja aika lämmintä säätä.Näkymä mökin terassilta

Mökillä

Aamulla sää oli kuitenkin todella sumuinen!

Sumuista!

Riisin rietas

Luontoon.fi-sivujen mukaan tämä on helppo reitti ja kesto 2-3 tuntia. Mutta paikan päällä infotaulu kertoo reitin olevan luokkaa vaativa ja kesto 3-4 tuntia. Hupsista! 😀 Saattaa heikompikuntoinen olla ihmeissään. Oli muuten hiljaista porukkaa 7 kilometrin kohdalla laavulla. Nousuja oli siihen mennessä ollut ihan ”sopivasti”. 😀

Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinoin  kuusen ääressä on uhrattu osa pyyntikauden ensimmäisestä saaliista metsän kuningas Tapiolle. Mahtava!

Tapion pöytä

Tähän valejoulupukit ripustaa partansa kesän ajaksi.Valejoulupukkien parrat siinä roikkuu

Suoniityt

Riisijoki?

Kyltissä lukee Riisijoki

Täällä on jännän värisiä kallioita.

Kivi

Kauniisti kehystetty murkkupesäMurkkupesässä kuhinaaMietit mistä mut voi tavoittaa… No patikkareitin grilliltä 😀 Tässä Soilun laavulla.Grillillä

Makkarat pyöriteltiin taas tuhkassa, kun tuo häkkyrä keikahti yhtäkkiä. Joku halusi kuvata ”täällähän ne vasta herkut onkin!” Onneksi se ei nähnyt sitä sähläystä, eikä sitä, kun suklaat valu banskujen päältä nuotioon…

No nyt näkee aika kauas

MaaruskaaTäällä kuusetkin kihartaa oksiensa latvat nätisti! ♥ྀKiharoita

Pahka

Nämäkin otukset tuli sanoon heipat, kun kotimatka alkoi.Porot

Oli tarkoitus käydä useampikin retki, mutta aina tuli jotain estettä. Ensi vuonna viimeistään taas!

Kesää on vielä jäljellä!

Kesää on vielä jäljellä!  Ainakin haluan uskoa niin.

Aurinkoinen kukka-asetelma

Terassikauden avajaiset

Muutamia otoksia mun kesästä, so far.

Alastarossa, niinku joka kesä, kiihareissa.

Skull Racing Indian, Alastaron kiihdytyskisat

Alastaro Drag Race 2017

Näin!Kunnon Grilli!

Fast Freddy

T-paita

TLenkin jälkeen sykkeen tasausta laiturilla…Huilailua laiturilla lenkin jälkeen, TahkoAaa, että! Nuo hillotut sipulit!Tahkolla”Pojat” 😀Pojat :DTän kans kilpaa lenkkipolulla!Lenkillä kilpaa, HämeenlinnaTällaiseen ulkoilma-aamiaiseen maalaismasemassa ois niiin helppo tottua!Tähän vois niiiin tottua!SaaristokierrosSaaristokierrosFiskarssissa. Otin kesäkollin.Otin kesäkollinHerkuttelua FiskarssissaLenkkipolun varreltaVarjolan lenkillä bongattuja hevosvoimiaVarjolaKyllä taas maistu hyvältä, voi juku! 😀Varjolan lohipastaa ja jälkkäriherkut

Kyllä piti mennä ihan katsomaan, kun kuuli Juicen laulavan. Sitte piti hieraista silmiäki! 😀 Maikkulan kartano Antiikkimarkkinat. Maikkulan kartano Antiikkimarkkinat, esiintymässä Juice!

Lähti jotain mukaankin.Jotain tarttui mukaankinRide in Motor Meet OuluMun Inkkari ja Buick

Toiset kerää postimerkkejä, jotku sitt jotain muuta… 😀Mun kylpyankat

Pikkuhiljaa palailen taas kaiverrusten pariin. Sitä enemmän, mitä enemmän on sateisia päiviä. 🙂

Pikku tauko on paikallaan!

Hello everybody!

Nyt on taas  tullut se aika vuodesta, että

EN OTA UUSIA TILAUKSIA vastaan.

Jostain ihmeen syystä mua ei oo kloonattu vieläkään ja yhden muijan paja ei vaan ehdi tekemään kaikkea. Sovitut työt teen tietysti.

Muista, että kaikenlaista kivaa löytyy valmiina näistä  kohdista -> MYYTÄVÄNÄ  ja tästä Huopasaippuat ja tästä Pääkallot!

good for your soul

Spring is just around the corner!

 Spring is just around the corner!

Yea right! 😀

voihavvvvidukaikki ajallaan

Palataan syksyllä asiaan!

palataan!

Viimeset toivonkipinät…

Viime yö oli  mennä väkisinmakuuksi. Sehän on laissa kiellettyä, joten nousin ylös. Hiippailin olohuoneeseen kutomaan sukkaa. Kuuntelin ilmastoinnin huminaa ja rapinoita pihalta. Hetkinen… mikä tuo ääni on!? Tuuliko siellä heiluttaa suojapeitettä? Hiljaisuus…. Sitten taas! Todella nopeatahtinen ripellys kuului jostain, ihan kuin katon ja seinän rajasta! Voi ei, siellä on hiiri! 😀 Aikansa se revitteli siellä eestaas ja liekkö laittanu sitten nukkumaan kun tuli hiljaista. Sukkaakin kudoin väärin tuota kuunnellessa ja piti purkaa pariin otteeseen. 😀

Kaks tuntia siinä taisi vierähtää ja siirryin minäkin uudestaan sänkyyn. Ihan heti ei uni tullut vieläkään, mutta tämä on jo tuttua. Jos viikonloppuna nukkuu varastoon, ei pariin yöhön tarvikkaan sitten unta.

Ai niin! Nukkumaan mennessä en uskonut silmiäni, kun miehen tyynyssä vilahteli valot!! Pilkkopimeässä ihan selkeesti siniseen vivahtava kirkas välähdys! Mitähän  jäynää se nyt on keksinyt, mietin. Tökkäsin tyynyä ja valot välähti taas! ”IIIIIHH! APUA!! Mitä tää on”, huusin. ”Sun tyynyssä on valot!!” Isäntä nauro vaan, pyöräytti päätä tyynyssä ja kipunat sinkoili taas! :O Se tuumas, että ne on viimeset toivonkipinät. Luulenpa, että ne oli viimeset älynväläykset….

😀 😀 😀

Sitten vaihteeksi muutama kaiverrustyö.

Wedding skulls, mutta tällä kertaa molemmissa on morsmaikku, koska kyseessä on vihkautuva naispari!

Wedding Ladies

Congratulations ladies! 🙂

@}-,-;–

Viinilasiin kaivertelin suursnautserin.

Suursnautseri-kaiverrus viinilasissa

Ja toiseen espanjanvesikoiran.

Espanjanvesikoira-kaiverrus viinilasissa

Hauskaa päivän jatkoa! Aurinko on täällä Oulussa paistellut tosi komeasti, kelit on olleet ihan huikeet! Ja ylihuomenna on jo maaliskuu! Ja kohta huhtikuu ja sillon otetaan jo prätkät talviteloilta! Kääk, mä en kestä! 😀 😉

Animal

Nyt tää lähtee viritteleen hiirenloukkua…

Hyvän ystävän ajatteleminen, tekee päivästä iloisen.

Kaikki on paremmin yhdessä

Hyvä ystävä,
on murheita estävä,
kyynelpesun kestävä.
Tekee iloistani tuplat,
lisää viineihini kuplat.
Olkoon ystävä lähellä tai poissa,
aina asuu hän sydämeni sopukoissa.

Yhdessä

”Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?”

Aurinkoista päivää sinulle!

Aurinkoa päivääsi ystäväni! ❤❤