Töiden arvostelu ja kommentointi

Hei!
Tänne on tullut kivasti palautetta kaiverrustöistäni. Sydämellinen kiitokseni! Töitä on helppo arvostella käyttämällä painikkeita ”Loistava-Ihan jees-Mielenkiintoinen-Huono”. Mutta voit myös kommentoida yksittäistä kuvaa tai juttua, täysin nimettömänä! Se antaisi minulle arvokasta tietoa niissä tapauksissa, kun työni on mielestäsi huono. Tällä tavoin yrittäisin kehittää työskentelyäni. Kiitos!


♪ღ♫•**•.¸¸❤¸¸.•*¨*•¨ ♪♫

EDIT: 23.2.2018. Kuten huomataan tästä alta, edelleen löytyy nurkan takaa haukkuja. Kommentointikohta löytyy otsikon vierestä. Vai etkö uskalla sanoa mitään? Olen pahoillani. Kiusaat vain itseäsi. Tsemppiä sinulle.

Tykkäsitkö?
  • Loistava (4)
  • Ihan jees (0)
  • Mielenkiintoinen (3)
  • Huono (6)

Running out of time

Do i run?

YES. Out of time, patience and money!

😉

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Toivon, että tästä tulee entistä parempi sekä sinulle, että minulle.

Joulu-uusivuosi meni mökillä parhaassa seurassa. Saunottiin tuntitolkulla joka päivä ja syötiin hyvää ruokaa. Avannossa käytiin, paitti minä. Voi juma se hiljasuus mikä tuolla, keskellä ei mittää, on! 

Harkinnassa on jättää kaiverrukset taas tauolle. Tai jopa lopettaa kokonaan. Tekemistä on liikaa. Ja muistutuksena, tämä on minulle vain harrastus, ei yritystoimintaa.  Toki kaivertaminen on hienoa ja on ihan mahtavaa, kun voin tuottaa iloa tällaisella aintulaatuisella lahjalla ja saan sen kautta olla osa suurta juhlaa. Mutta asia jääköön vielä mietintämyssyyn. (Joka sekin hajoaa liitoksistaan.) 😀

Tykkään kirjoista. Oon varmaan kertonu tän jo monesti, kun olin kirjastossa töissä, mulla oli varmaan puolet kirjaston kirjoista lainassa! Mut ku mä en ehdi lukeen! 🙁 Nyt kuitenkin tilasin pari kirjaa tuossa ennen joulua. Nyt oon päässy jo peräti toiseen lukuun! 😀 Piti virkata oikeen aiheeseen liittyvä kirjanmerkkikin.

The true story of Red Riding Hood

☆.¸.☆

Tällaiset kynsikkäät/kämmekkäät valmistui viimeksi.

 

Villasukkia taisi yksi jos toinenkin löytää tänä vuonna lahjapaketista. Tässä pikkuprinsessan pupusukat.

Pupusukat

Malamuutti ottaa rennosti.

Malamuutti

Ison Goldwingin kaiversin kolpakon kylkeen.

Goldwing

Kuka lie tassutellut lasin päällä…

Tassun jäljet

Jääkarhu pitää viinin kylmänä. Näyttää, kuin karhu ärjyisi vedessä pulikoivalle hemmolle. 😀 Valon heijastus siis vain.

Polar bear

Seuraavaa en kommentoi 😀

Nuoripari. Korkeutta näillä pehmoilla on noin 40 cm.Taskusta löytyy vielä pikku heppu.

Ens kerralla sitten lisää.

 

 

Tykkäsitkö?
  • Loistava (9)
  • Ihan jees (6)
  • Mielenkiintoinen (4)
  • Huono (6)

PEKKA IS BACK!

Kyllä! Pekan joulukalenteri on täällä taas! 😀 Villimpänä kuin koskaan!

Uusille lukijoille kerrattakoon, että Pekka toilaili meillä parisen vuotta sitten 1.12.-24.12. suorastaan pirullisesti! Tästä voit lukea Pekan edellisen JOULUKALENTERIN.  Tosikot, mielensäpahoittajat, skipatkaa koko juttu! ❤ (ˆ◡ˆ) 

Lukijalla nyt koko vastuu, koko rahalla! Hupi piristää, koittakaa nauraa! 😀

1.12. Hatut vinossa Pekka ja Allu hurauttivat pyörillään Helsingin asemalle. Junat olivat kuitenkin muuttuneet ja aina kunnollinen tullimies pyysi nyt nurkuen passia. Toinen vihreänuttuinen taas halusi nähdä tiketit ja passit nähtyään Allun pissalla. Asia kuitenkin unohdettiin, kun Allu esitteli piirteitään. Tämä piristi Alluakin. Pekka ei jäänyt kuuntelemaan tullimiesten kurinoita. Junailija otti kuparipillin huuliensa väliin ja puhalsi kuumaan pilliin, pyörät huusivat ja niin sitä mentiin kohti Sorvankylää.Pekka ja Allu asemalla2.12. Pekka on runoilija. Matkalla Ruijan rankkarikilpailuun auto piti tankata, mutta Ruijan tankkauspiste oli suljettu ja Pekan piti ajaa Rusaselle tankkaamaan. Kisapaikalle viimein päästyään runopaletti oli jo täydessä käynnissä. Runon paiskaajat lausuivat runoja tissit puhkuen ja sanaa muutellen, kunnes sali pimeni. Paikalle oli saapuneet myös kielipuolet mikkeliläiset.

Runoilija Pekka

3.12. Pekka pitää junista ja junaleikeistä, mutta tänään vois tehdä jotain muuta. Posti toi lipun, jossa luki Kino Pascal. No siinähän olisi pesti leffaan! Pekka kuitenkin ehdottaa Lenita Aspolle lellittelykurssia ja peliä. Lenita näpelöi pinniä pelin erässä. Lenita avittaa Pekalle piristettä väliin ja petraa loppuun saakka. Lenita on illan sukkelin kirmaaja.

Lenita Aspo ja Pekka lellittelykurssilla

4.12. Salli asetteli kukkaa ja saksi niitä kumarassa ja ihmetteli kuinka paljon kukassa on millejä. Kukissa oli kymmenittäin kärpäsiä! ”Ehkä pitäisi antaa Pepsiä kirvoille” Salli tuumi. Salli tarjosi Pekalle kukkia: ”Pistä kassiin kukkanen tai suksi kukkaan!” Pekka heitti kukat Maijan pihalle ja huusi: ”Anna mieluummin tillin kukkia vai suksinko kuuhun!” Salli oli vihainen nuttunsa likaannuttua, eikä voinut osallistua mallikurssille.

Salli asettelee kukkaa

5.12. Pekka on ollut pizzalla. Nyt hän on päässyt nauttimaan Lillin pasta-ateriasta. Lillin kupsahduksen vuoksi ateriassa on pussitettuja nuudeleita. Jälkkäriksi on lättyjä ja viskiä. Lilli on oikea lättyviikari! Pekka kaataa viinaa letulle, ottaa vesikulhon ja siitä villin kulauksen.

Lillin pasta-ateria

6.12. Kuten me kaikki tiedetään vilu tekee kankeaksi, varsinkin suomen kesässä. Täällä vilu todellakin kapajaa! Siksipä Ellikin ottaa kuteen ja tutkii kudonnan mallia lehdestä. Elli kutoo sinistä Pentille mutta huomaa ruttuja villassa. Hellin kudelma on aika makea!

Elli kutoo

7.12. Pihallaan tallustellessa Pekka huomasi, että piharamppi oli pilalla. Pilkut oli muurissa ja takapihalla rehotti lava. Maaliakin pitäisi poistella. Traktori oli henssukuosissa ja polut kaskessa. Harmitti, kun pihdit oli Rellussa eikä Pekka jaksanut kantaa raskasta pakkia. Naapuri oli sokkelinkivitys- ja valukastikkeen teossa. Pekka huusi: ”Tänne vain, täällä jo sumppi pirisee!” Pitääkseen piristävän sumpin kuumana Pekka joutui hakkaamaan puita.

Traktori henssukuosissa ja puiden hakkausta

8.12. Taitava käsikuhertaja Kuukerin Nelli teki lasikukkaa piharampin koristeeksi. Helppoahan se oli, kun on taidot nenän alla. Liiketoimet kyllä sujuivat, mutta viereisellä tontilla oli saha lirissä. Sitä syytettiin sellun pilaamisesta. Äkkiä kuului jyskän pamahdus! Jossain ammuttiin kuminalleja, vaikka kaikki luulivat nallien olevan Kurikassa Kurikan malleilla. Pamauksen vuoksi pulu katosi! Nalleja ei pitäisi säilyttää kuumassa!

Kuukerin Nelli tekee lasikukkaa9.12. Pekan pennit on sohvalla. Aikoinaan Pekka kaupitteli vanhoja strereoitaan ja sai pennin Sonysta. Nyt Pekka pittää kymppiä ja laittaa rahaa likoon, samalla kun rullaa kymppiä pilliksi. Pekka tuumailee, ostaisiko pennillä anista vai panisiko menemään ihan kympillä.

Panisiko menemään ihan kympillä

10.12. Pekka sai kympin pimeestä ja päätti ostaa arvan. Hän osti kynttiläarvan ja mietti oliko tässä nyt kympit turvassa vai oliko tämä kyrpiintynyt arpa. Arpa tukassa Pekka jatkoi matkaa, hänellä oli myös tatuoitu arpa kynnessä.

Pekalla on myös tatuoitu arpa kynnessä

11.12. Jätkien polttari-ilta. Kujasen Olli halusi votkan jäillä, koska tiesi, että olut johtaa kadotukseen. Pekka tilasi tutun virvokkeen ja pikkasen kahvin säästöjumpulan kera itselleen sekä tutuille viskiä.  Taskussa oli henkkarit rullalla ja Pekka Morse otti älyn Camparista. Lehtori sai viinaa ja lonkeropullon. Kallu Pirvasella oli tuima naama kun hän vetäisi loskapaukun toisensa perään ja oli melkoinen kännisoturi. Arska oli ihan tenussa ja pimut huppelissa, kun viski oli noussut hattuun. Tuima napsu oli tarjouksessa, mutta baarimikko pihtasi jallua ja tonni tuli käteen.

Jätkien polttari-ilta

12.12. Niin sitä lähdettiin Retun viuhka kainalossa Retun vihkiäisiin. Häät pidettiin Mallun pihalla. Mallu oli järjestänyt pidot itse, eikä Mallu ollut pihtaillut järjestelyissä!  Morsian säteili, kiitos pakkelille ja tuore aviomies ehdotti: ”Laitetaan appi kenneliin!” Appi heristi takaisin. Yhtäkkiä kossututka huomasi tuhisevaa kossua Hirvisen tontilla. Myös possutullarina toimiva kumma tullimies lähti katsomaan, oliko tontilla lupa hipsutella viinaspäissään. Vellun pitopalvelu oli järjestänyt tarjoilun.

Retun vihkiäiset

13.12. Pekka oli matkalla Tullin parkkiin, mutta ajoi vinkkarit ruttuun, pellit kurseeseen ja rukkinsa kivelle ja siinä ohimennen kynsi turvallaan maata. Oli niin liukasta, että pulukin kaatuu. Seutuvilla sattui olemaan myös poliisien lukeva tutka. Kyydissä ollut Olli kuikutteli:” Olisinpa mennyt hullun piilillä, mutta kun bussi kulkee reittiä MUTALA-KALKKU…”

Matkalla Tullin parkkiin

14.12. Pekan hattu oli mennyt vialle, ei auttanut muu kuin poiketa Willmannin hattukauppaan vilkaisemaan uutta hattua. Hattulan Viivi esitteli uutta hattuvillitystä ja sanoi, että hatutta tulee vilu. Näissä hatuissa oli lisäksi villaa. Mutta hatut olivat viistossa ja hatuissa oli hassu tupsu. Luulenpa, että Virtain hattukauppa olisi ollut parempi, mietti Pekka ja paiskasi Viiviä karvattomalla kynällä.

Willmannin hattukaupassa

15.12. Jukalla on kassi, niinpä Pekkakin päätti sellaisen hankkia. Saatat miettiä, mikä on Pekan kassin arvoitus ja onko kassissa hälyjä.  Kassin piirteet on seuraavanlaiset: siinä on tilaa passille, kaikki hilut on kassissa. Hintalappu roikkuu kassin pohjassa ja peili mahtuu reppuun. On harvassa kyllä näin hienoja kasseja. Paitsi mummon salkku.

Kassin arvoitus

16.12. Ostoksilla olo sai Pekan nälkäiseksi. Niinpä hän päätti syödä pihvin Kampissa. Tarjoilija sepitti herkkuja; Vihdin pottuja koristeena tillin kukka, maukasta lihaa ja seassa piristävää sipulia ja kukkakaalia oivan kurkun kera. Jälkiruoaksi Vihtorin lettuja (tervalla kypsytettyjä) ja kanttaajan hilloa sekä viimeinen kutunjuusto tarjoiluastiana Sarpanevan kyhäelmä. Pekka pirautti kassalle: ”Tuokaas kuvuntäytettä hällekin,” Pekka sanoi osoittaen viereisessä pöydässä istuvaa köyhää – ja niin sai kurjakin syödä allia. ”Itse syön kulhon velliä,” Pekka jatkoi. Köyhälle tuotiin rasvassa uiskentelevia nakkeja. Pekka vilkaisi pottua, tuttu vihannes oli lautasen reunalla ja kulmassa oli silli.

Pihvillä Kampissa

17.12. Silloin kuului tutun vihellys ja Pekan vanha inttikaveri Muuntunut Välkky tuli ja istui kursitulle pallille ja kysyi Pekalta: ”Muistatko, kun Suutanan saarella, kuravallilla, ryssiä hätyytettiin? Sotamies oli rannalla, pallit niskassa, kiskomassa akkaa kanaalista, sitä joka kelluu biologisesti. Vedessä oli vielä kiskomattomia ukkeleita. En huomannut puskapasseja ja jouduin Reginan vangiksi. Regina johti kuutta villiä ja villit kävivät kuumana. Paskaa villeille! huusin ja aloitin villien kuppauksen. Se olikin hillitöntä kuppaamista!” Välkky selitti tohkeissaan. ”Enkä jäänyt tekemään villeille paareja, vaan heitin villien tapit piiloon ja pääsin pakenemaan villien kurituksesta! ”Välkky muistelee.

Muuntunut Välkky

18.12. Saunan porstuassa reimasti tujautettiin kossua, nurkan takana oli käynnissä pirtun todennus ja yksi herroista jäi roikkumaan hankeen kalpoineen.
Saunassa kuuma iski nalliin ja löylyyn oli kulahtanut vasta. Joku keksi ottaa halkoja pesästä ja niitä haisteltuaan Pirjola sai hallut – sille naurettiin myöhemmin jopa Jarvan kylässä.
Meno sen kuin yltyi: saunassa vihdottiin tutut ja kuksittiin rallit. Porstuassa joku narautti uuden pirtun.

Saunassa

19.12. Pekka sai kutsun Hennan rippijuhlaan. Siellä tapahtui  nopein mahdollinen uskoontulo eli sukkelin kirkastuminen. Osa vieraista sai hirveän hepulin ripistä ja herjasi pappia, Veli Piristä, koska hän oli hintava pappi. Jotkut jopa huusivat: ”Päästäkää pappi tuskastaan!” Pappi vain hekotteli: ”Tuu messuun!” ja tanssi ruususjenkkaa. Ja taas piti rukoilla ja hinkata….

 Hennan rippijuhla

20.12.  Markku Ohtava toimii yrittäjänä Pallaksella.  Väinön Karkki on liikkeen nimi. Pekka oli välkkynä karkkikaupassa ja väläytteli karkkeja. Eräskin karkki oli perin aniksen makuinen! Paikalla oli sällejä kuhisemalla ja tuttuja virtanaan jotka kyseli ”Saiskos namia?” Pekka keräsi vielä kuulat sylliin, vihreät on parhaita.  Myyjä nakkeli kipakasti: ”Maksu liialla rahalla tai mieluummin koko rahalla. Maksuksi ei kelpaa lipeäraha eikä suttu-Visanne!”

Väinön Karkki

21.12. Orkan harkat. Orkka herkutteli ja soitti syntistä hifiä, niin että viisut olivat ihan rutussa. Kiliseväuumainen Senja hetkutti räppiä ja hevipoppia ja pyysi Jykää tanssaamaan. Pekka veisas alttona ja esitti kappaleen Kuiskauksia mollissa. Sepä alkoikin kusettamaan ja piti mennä vessaan. Siellä joku huristeleva pyörä sai pyytävän hyllynsä täyteen kuutossilliä. Pekka päätti ottaa taksin Senjan kanssa, koska hänellä oli taksisekki.

Kuiskauksia mollissa

22.12. Pekka oli huolissaan kutinasta palleissa, joten hän poikkesi lääkärissä. Pekka kertoi oireistaan lääkärille: ”Pissiessä nuorittaa, suomi  näkyy lukuelimessä, ai ai niskaakin pakottaa, liikaa nuhaa eikä nuhassa voi pissiä. Onko tuttu virus?” Lääkäri Hilajoen Antti oli savolainen, joten juttua tuli niin, että kieli suhisi, kun hän ruksautti Pekan kipureiän. Voi tuskan parahdus!! Pekka hämmästyi kivusta, mutta siihen kuumeinen villitys loppui.

Kutinaa palleissa

23.12. Välillä käytiin kurkistamassa tallia ja heitettiin vällyt pihalle. Vällyissä oli pikeä ja vällyt olivat piintyneet. Joku kurja oli tallilla ja nurkan takana oli nuuka pissimässä. Hevoset seisoivat tallissa turvat kylessä, kunnes tytöt kytkivät turvat ja miettivät maistuisiko heille Karin olut. Tolkuton mullikka hyppi tasajalkaa hinkaten ruohoa. ”Nurja kassi!” huusi Pekka osoittaen  mullilla olevaa salkkua. Sehän oli vielä kaikenlisäksi Muumipeikon salkku! Ehkä mulli pitäisi laittaa pataan…

Kurkistamassa tallia

23.12. Pihallaan tallustellessa Pekka oli kylmentänyt varpaansa ja hänen tolkkunsa alkoi muljottaa. ”Mintti tekee hyvää hikalle” Pekka tuumi ja meni kämpille piristymään. Pekan mielestä jutut alkoivat mennä vinoon, kun tuo Sallikin alkoi näyttää kundille mallia. Salli on pikkuinen tallukka, kunpa voisin pistää Sallin kuriin! Kollipadon Sanomien juttuvinkkari Erno Poukko haastatteli Pekkaa joulun kunniaksi. Simpeleen kekoja kaiholla katsellen Kaukalon Pekka totesi:”Luulen että lähden pikapuoliin tallustelemaan Lappiin ja kuusta asettelemaan.”

Erno Poukko haastattelee Pekkaa

***

Jälleen oli Pekan tarinassa pari pilkkua mukana. Allekirjoittaneen puolesta Pekan, tuon omien polkusten kulkijan, ei tartte heti tulla lapista! Katselkoon siellä ketun vitkaleita punakassa takissaan!

Ketun vitkale

Tykkäsitkö?
  • Loistava (2)
  • Ihan jees (0)
  • Mielenkiintoinen (0)
  • Huono (0)

Jouluiset ja talviset huopasaippuat

Uusi satsi kysyttyjä huopasaippuoita talvisissa ja jouluisissa kuoseissa valmistui! 

Talviset huopasaippuatTalviset huopasaippuat

Nämäkin jouluiset mallit vain Annen Lasipuodista.  Muita kuoseja löytyy täältä, klik.

Rajoitettu määrä 9,50€ kpl. Mahdolliset postikulut esim pakettiautomaatilla 5,90€.

Tykkäsitkö?
  • Loistava (1)
  • Ihan jees (3)
  • Mielenkiintoinen (4)
  • Huono (4)

Kesän 2017 patikoinnit

Hossan kansallispuisto 26.8.2017 Kokalmus 14 km

Patikoiminen on ihan huippukivaa! Loppukesästä meillä on se aika, kun reppu pakataan ja suunnataan kohti metsiä ja tuntureita. Ensimmäinen reissu suuntautui Hossaan. Kävelimme eka päivänä Kokalmuksen kierroksen, 14 km.  Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Hyvä katsella ympärilleen. Mahtava paikka! Vesi on kristallinkirkasta ja hiekka hienoa ja vaaleaa!

Uskomattoman kirkasta vettä!

Järven pohjaa

Ihanaa!Mää tahon muuttaa tänne asumaan! 😀

Autiotupa

Tämä ihana pikku puro solisi kämpän kupeessa. Oisin tahtonu siihen kylpemään! 😀

Pieni puro kämpän kupeessa

Laavulla paistettiin makkarat, hieman vihmoi vettä.  Kotona en pysty syömään ku yhden makkaran. Täällä menee kevyesti kaks ja jogurtti päälle sekä vähän suklaata. 😀

GrillilläHossa, Kokalmuksen laavu. Kuva Hannu Huttu, lainattu netistä.

Mettänpeikko Rölli yritti livahtaa puun taa piiloon, masu vaan näkyy…

Mettänpeikko Rölli yritti livahtaa puun taa piiloon, masu vaan näkyy...

Luontoäidin kukka-asetelma.

Luontoäidin kukka-asetelma.

On se vaan aika aika viriili jätkä se rölli! Se on paneskellu kaikki mettän puutki paksuksi! Kaikilla maha pystyssä! 😉

Röllin tekosia...

Vaikuttavia maisemia!

Yhdellä sanalla. Suosittelen! ❤

Seuraavana päivänä Ölökyn ylitys, 5 km.  Tästä ei oo todisteita, känny tuhosi kuvia sitä mukaa kun otin niitä. S*tana! Tämä reitti on on toinen Hossan vaativimmista reiteistä. Allekirjoitan. Kivilohkareitten seassa kävellessä saa olla tarkkana mihin astuu. Lisäksi maasto oli alussa, myötäpäivään kierrettäessä, märkää ja liejuista paikoitellen. Mielestäni pahimpiin paikkoihin asennetut turvaköydet olivat liian löysällä. Jos niistä otti tukea, köysi painui alas ja oli vaara, että kellahtaa köyden yli rotkoon! Seuraavalla viikolla kuulinkin uutisen, jonka  mukaan joku oli pudonnut 7 metriä….

✿✿

16.9.2017 Tiilikkajärven kansallispuisto, Uiton kierto 7 km.

Alkuosa kierroksesta on melko mäkistä ja välillä lohkareista. Sammakkojärvi  ja Autiojärvi sekä joki pilkistelevät reitillä. Uiton kämppää lähestyessämme pitkospuut katosivat tummaan suoveteen sillalle tultaessa. Toinen meistä kävi vaelluskengillä kokeilemassa, josko kengän varsi riittäisi ylittämiseen. Ei riittänyt. Päätin reippaasti ottaa kengät ja sukat pois, kahlataan yli. Jep jep…. 😀

Pitäis päästä sillalle, joka pilkistää vasemmalla.

Pääsimme sillalle, vaikka pitkospuita ei lopulta enää näkynyt tumman suoveden seasta. Lisäksi puut olivat suht liukkaat, huis haatana! Ja vain huomataksemme, että samaa varpaita jäätävää menoa jatkuisi ainakin seuraavat sata metriä, minkä pystyi näkemään. Puut painuivat aina vain syvemmälle…

Pitkospuut sukeltaa

Kuva lainattu netistä, Petri Jauhiainen

Palasimme siis takaisin. (Note to self: ota pikku pyyhe reppuun, varpaille.) Talsimme sitten Kalmoniemeen.

Kartta

KalmoniemiNo siellähän oli sama tilanne. Vesi oli todella korkealla.

Kalmoniemi- PohjoisniemiKoska oli tarkoitus vain käväistä tuolla puolen parin kilometrin päässä ja palata, päätimme, että palaamme jo tästä. Varpaat oli vielä oikein puhtaat, uutta pesua ei tarvittu.   😉    Palasimme siis Venäjänhiekoille.

 Venäjänhiekat         Venäjänhiekat

Luontoäiti tuunaa

Grilli oli valmiiksi tulilla edellisen kävijän jäljiltä, joten muutama kalikka lisää ja makkarat kehiin.

Taas grillillä

Eihän sole notskimakkara eikä mikhän, ellei siinä ole kolminkertaista tuhkakuorrutusta,vai mitä! 😀 Jälkkäriksi vielä grillibanskut niin avot! Kyllä ihimisen kelepaa! ❤

23.8.2017 Riisitunturi, Riisin rietas 10,7 km

Saavuimme illansuussa mökille. Viikonlopuksi oli luvassa kaunista ja aika lämmintä säätä.Näkymä mökin terassilta

Mökillä

Aamulla sää oli kuitenkin todella sumuinen!

Sumuista!

Riisin rietas

Luontoon.fi-sivujen mukaan tämä on helppo reitti ja kesto 2-3 tuntia. Mutta paikan päällä infotaulu kertoo reitin olevan luokkaa vaativa ja kesto 3-4 tuntia. Hupsista! 😀 Saattaa heikompikuntoinen olla ihmeissään. Oli muuten hiljaista porukkaa 7 kilometrin kohdalla laavulla. Nousuja oli siihen mennessä ollut ihan ”sopivasti”. 😀

Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinoin  kuusen ääressä on uhrattu osa pyyntikauden ensimmäisestä saaliista metsän kuningas Tapiolle. Mahtava!

Tapion pöytä

Tähän valejoulupukit ripustaa partansa kesän ajaksi.Valejoulupukkien parrat siinä roikkuu

Suoniityt

Riisijoki?

Kyltissä lukee Riisijoki

Täällä on jännän värisiä kallioita.

Kivi

Kauniisti kehystetty murkkupesäMurkkupesässä kuhinaaMietit mistä mut voi tavoittaa… No patikkareitin grilliltä 😀 Tässä Soilun laavulla.Grillillä

Makkarat pyöriteltiin taas tuhkassa, kun tuo häkkyrä keikahti yhtäkkiä. Joku halusi kuvata ”täällähän ne vasta herkut onkin!” Onneksi se ei nähnyt sitä sähläystä, eikä sitä, kun suklaat valu banskujen päältä nuotioon…

No nyt näkee aika kauas

MaaruskaaTäällä kuusetkin kihartaa oksiensa latvat nätisti! ♥ྀKiharoita

Pahka

Nämäkin otukset tuli sanoon heipat, kun kotimatka alkoi.Porot

Oli tarkoitus käydä useampikin retki, mutta aina tuli jotain estettä. Ensi vuonna viimeistään taas!

Tykkäsitkö?
  • Loistava (6)
  • Ihan jees (5)
  • Mielenkiintoinen (7)
  • Huono (12)