Kesän 2017 patikoinnit

Hossan kansallispuisto 26.8.2017 Kokalmus 14 km

Patikoiminen on ihan huippukivaa! Loppukesästä meillä on se aika, kun reppu pakataan ja suunnataan kohti metsiä ja tuntureita. Ensimmäinen reissu suuntautui Hossaan. Kävelimme eka päivänä Kokalmuksen kierroksen, 14 km.  Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Hyvä katsella ympärilleen. Mahtava paikka! Vesi on kristallinkirkasta ja hiekka hienoa ja vaaleaa!

Mää tahon muuttaa tänne asumaan! 😀

Tämä ihana pikku puro solisi kämpän kupeessa. Oisin tahtonu siihen kylpemään! 😀

Laavulla paistettiin makkarat, hieman vihmoi vettä.  Kotona en pysty syömään ku yhden makkaran. Täällä menee kevyesti kaks ja jogurtti päälle sekä vähän suklaata. 😀

Mettänpeikko Rölli yritti livahtaa puun taa piiloon, masu vaan näkyy…

Luontoäidin kukka-asetelma.

On se vaan aika viriili jätkä se rölli! Se on paneskellu kaikki mettän puutki paksuksi! Kaikilla maha pystyssä! 😉

Yhdellä sanalla. Suosittelen! ❤

✿

Seuraavana päivänä Ölökyn ylitys, 5 km.  Tästä ei oo todisteita, känny tuhosi kuvia sitä mukaa kun otin niitä. S*tana! Tämä reitti on on toinen Hossan vaativimmista reiteistä. Allekirjoitan. Kivilohkareitten seassa kävellessä saa olla tarkkana mihin astuu. Lisäksi maasto oli alussa, myötäpäivään kierrettäessä, märkää ja liejuista paikoitellen. Mielestäni pahimpiin paikkoihin asennetut turvaköydet olivat liian löysällä. Jos niistä otti tukea, köysi painui alas ja oli vaara, että kellahtaa köyden yli rotkoon! Seuraavalla viikolla kuulinkin uutisen, jonka  mukaan joku oli pudonnut 7 metriä….

✿✿

16.9.2017 Tiilikkajärven kansallispuisto, Uiton kierto 7 km.

Alkuosa kierroksesta on melko mäkistä ja välillä lohkareista. Sammakkojärvi  ja Autiojärvi sekä joki pilkistelevät reitillä. Uiton kämppää lähestyessämme pitkospuut katosivat tummaan suoveteen sillalle tultaessa. Toinen meistä kävi vaelluskengillä kokeilemassa, josko kengän varsi riittäisi ylittämiseen. Ei riittänyt. Päätin reippaasti ottaa kengät ja sukat pois, kahlataan yli. Jep jep…. 😀

Pääsimme sillalle, vaikka pitkospuita ei lopulta enää näkynyt tumman suoveden seasta. Lisäksi puut olivat suht liukkaat, huis haatana! Ja vain huomataksemme, että samaa varpaita jäätävää menoa jatkuisi ainakin seuraavat sata metriä, minkä pystyi näkemään. Puut painuivat aina vain syvemmälle…

Palasimme siis takaisin. (Note to self: ota pikku pyyhe reppuun, varpaille.) Talsimme sitten Kalmoniemeen.

No siellähän oli sama tilanne. Vesi oli todella korkealla.

Koska oli tarkoitus vain käväistä tuolla puolen parin kilometrin päässä ja palata, päätimme, että palaamme jo tästä. Varpaat oli vielä oikein puhtaat, uutta pesua ei tarvittu.   😉    Palasimme siis Venäjänhiekoille.

          

Grilli oli valmiiksi tulilla edellisen kävijän jäljiltä, joten muutama kalikka lisää ja makkarat kehiin.

Eihän sole notskimakkara eikä mikhän, ellei siinä ole kolminkertaista tuhkakuorrutusta,vai mitä! 😀 Jälkkäriksi vielä grillibanskut niin avot! Kyllä ihimisen kelepaa! ❤

23.8.2017 Riisitunturi, Riisin rietas 10,7 km

Saavuimme illansuussa mökille. Viikonlopuksi oli luvassa kaunista ja aika lämmintä säätä.

Aamulla sää oli kuitenkin todella sumuinen!

Luontoon.fi-sivujen mukaan tämä on helppo reitti ja kesto 2-3 tuntia. Mutta paikan päällä infotaulu kertoo reitin olevan luokkaa vaativa ja kesto 3-4 tuntia. Hupsista! 😀 Saattaa heikompikuntoinen olla ihmeissään. Oli muuten hiljaista porukkaa 7 kilometrin kohdalla laavulla. Nousuja oli siihen mennessä ollut ihan ”sopivasti”. 😀

Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinoin  kuusen ääressä on uhrattu osa pyyntikauden ensimmäisestä saaliista metsän kuningas Tapiolle. Mahtava!

Tähän valejoulupukit ripustaa partansa kesän ajaksi.

Täällä on jännän värisiä kallioita.

Kauniisti kehystetty murkkupesäMietit mistä mut voi tavoittaa… No patikkareitin grilliltä 😀 Tässä Soilun laavulla.

Makkarat pyöriteltiin taas tuhkassa, kun tuo häkkyrä keikahti yhtäkkiä. Joku halusi kuvata ”täällähän ne vasta herkut onkin!” Onneksi se ei nähnyt sitä sähläystä, eikä sitä, kun suklaat valu banskujen päältä nuotioon…

Täällä kuusetkin kihartaa oksiensa latvat nätisti! ♥ྀ

Nämäkin otukset tuli sanoon heipat, kun kotimatka alkoi.

Oli tarkoitus käydä useampikin retki, mutta aina tuli jotain estettä. Ensi vuonna viimeistään taas!