Aikaansaannoksia

Paljon on tiedusteluja tullut kaiverrusten ym. suhteen. Olen pahoillani, etten pysty tilaustöitä nyt ottamaan. Mutta palaan kyllä. ❤

Alkaa olla se aika, kun töihin lähtiessä ja sieltä palatessa, on aina pimeä. Kaihoisin mielin, kesää muistellen… ja uutta odotellen.

Kesän harrastuksia … ❤

V8:t rivissä cruising-illassa, oma Buick siinä myös.

See the magic in the most ordinary moments. ❤

Elokuun lempeä ilta, inkkari ja mä

***

***

Tässä taas muutamia syksyllä valmistuneita juttuja, vaikkapa inspiraatioksi! 🙂

Leikkasin ja kaiversin yhden vanhan lusikan, mitäs tykkäät?

Klikkaa video pyörimään!

Yksi hassun hauska tilaustyö 😀

Tai no, kolme 😉

***

Niin ja kesästä puheen ollen, oman mökin etsintä jatkuu, saa vinkata, kiitos!

Täydellisesti vastattu! 😀 ❤

Two hearts to be as one

Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa.- Pikku Myy

Tyttäreni häihin kaiversin lasit. Hoksaatko idean?

Tätä päivää onnellista
silloin muistakaa,
kun tukkanuottaa leikitte
ja silmät leimuaa!

❤ ❤

Tulkoot sydämet yhdistetyksi,
kaksi sielua olkoon yksi.

Sulhanen oli komea kuin agentti 007 ja morsian? Kaunein maailmassa! ❤

Onkse jo kesä

Voi mahoton ku tuo aika rientää! Yhtäkkiä ollaan jo kesäkuussa! Vasthan mie tuota simmaa tein ja pullot maalailin! 😀

No katotaanpa mitä sitä on tullu sutattua…

Tämmöne vaasi jossa tuo koiruus on palakittu ainakkii suomen muotovalioksi ja vaikka mitä muutaki! On pokkaalit ja ruusukkeet ja kaekki. Onnittelut hienosta kasvatustyöstä!

Fi Mva

Sitte kaiversin makian taskumatin 50 v. ukkokullalle. En omalle vaan jonku toisen…

Siinon niitten kaikki ”apinat” 😉 😀

Neljä koiraa taskumatissa

Ralliautoilija-iskän synttärilahja. Taas on pokkaaleja! Hyvä suomi!

Ralliautoilija iskä

Työnantajan (ei oman) läksiäislahjaksi kaiversin upean Gautier XO -konjakkipullon. Eiks o pähee! Kylkeen vielä lasisetti. Kyllä kelpaa aikamiljonäärin makustella konjamiinia!

Kännyssä ois jotain kuvia vielä jostain, mutta postaanpa ne sitten ens kerralla, kun saan piuhan haettua… Lykka til siihe asti!

Koiria ja panttereita

Olipa kerran viiden koiran pentue. Tähän lasiin kaiversin yhden niistä koirista.

Yksi viidestä

Pentueen neljä muuta koiraa löytyy yhdestä ja samasta lasista.

Pentueen muut koirat samassa lasissa

Videolla lasi pyörii, niin näet kaikki koirat. 🙂


Parit keijukorvikset tein, samoin kettukorviksia kaksi paria.

Keijukorvikset

Ketuttaako?

Tietysti ne puikot kilisee iltaisin, kun päivän muut puuhat on saatu tehtyä.
Onko tuttu hahmo? The Pink Panther strikes again! 😀
KEEP CALM AND THINK PINK!

The Pink Panther strikes again

Kesä on jo tulossa! Lunta oli katoilla ihan hirveesti ja nyt se on tullut alas lauhojen säiden myötä. Jokapaikassa myytiin eioota, jos halusi ostaa lumenpudottimen :D. Valoisa aika on paaaljon pidempi, yhtenään pitää kelloja säätää, ettei pihavalot pala turhaan auringonpaisteella.

Kempeleessä tiet on hyvin aurattu ja ovat paikoitellen jo paljaat! Eipä aikaakaan, kun prätkät ovat taas liikenteessä! ❤

Entisöintiä

Ystävä pyysi korjaamaan peilin, jonka oli saanut mummoltaan. Reunasta puuttui pala, sen korvasin mustalla lasinpalalla, jonka leikkasin ja hioin oikean malliseksi. Lisäksi kaiversin tekstin ja herkän kukkaiskiehkuran. Peilitöitten kuvaaminen on hankalaa, ettei oma naama näy peilistä. 😛 Vinosta kuvaaminen peilaa kaiverruksen.

Hello beautiful!


***

Seuraava saamani työ jänskätti ihan hitokseen!

Valaisin on Kempeleläisen kaivertaja Stenmanin, luultavasti 1945-1960 käsityönä valmistama. Tämä vanha valaisin oli ollut 50 vuotta säilöttynä muhiin. Ihana tarina kertoo, että mies ja nainen olivat aikoinaan, kumpikin tahoillaan, laittaneet talteen lampun reunapaloja. Osat ovat siis kahden eri isovanhemman lampuista. Tiedossani ei ole montako näitä lamppua on tehty.

Runko oli pahasti vääntynyt ja rikki. Hioin sen kauttaaltaan ja irroitin särkyneet osat.

Koska kyseessä on täysin käsintehty valaisin, kaikki osat olivat eri kokoisia. Ja eri värisiä, vaikka puhdistin ne huolella.

Juotin uudet pidikkeet paloille, pyrkien säilyttämään alkuperäisen valmistustavan.

Tässä kuvassa lasit paikoillaan. Hioin tarvittaessa paloja, jotta ne olisivat suunnilleen saman kokoisia keskenään. Jokaiselle palalle oli vain yksi kohta, mihin se sopi. Hauskaa oli, että kerätyt reunapalat olivat kuvioltaan erilaisia. Miehen keräämät yhtä lajia ja naisen keräämät toista. Sijoittelin ne vuorotellen valaisimeen. Hippasen laitoin kirkasta liimaa kiskoihin, joihin lasit tulivat.

Valmis valaisin tässä, vielä minun pöydällä.


Molempien keräämät palat yhdistettynä! Paljon tunnearvoa sisältävä, arvokas valaisin, joka pääsi sopivasti heidän uuteen kotiinsa!

❤❤

Kuvassa valaisin kunniapaikallaan. Ihanaa!

Karvaisia kavereitamme kaiverruksissa

Joko sulla on joulu”hössötykset” alkanu?  Vielä on pari kaiverrusta tehtävä, sitten menee Lasipuotikin tauolle ja alan leipomaan ja paistamaan, nam!

Mutta tässä muutama työ vielä ennen joululahjoja. Sain upean kuvan rotikasta ja kaiversin sen viinilasiin.

Hurmaava rottweiler!

Tässä viskilasissa on tuo sama hurmuri! 

Hurmuri!

Tuoppiin puolestaan kaiversin valkoisen hevosen. Tällä hevosella on erityinen asema erään nuoren naisen sydämessä.

Hepo tuopin kyljessä

Aikanaan lemmikistä on luovuttava, tämä kaiverrus edesmenneen koiran muistoksi.

Edesmenneen koiran muistoksi

Ja tietysti yksi tipsu mahtuu aina joukkoon! 🙂

Ja hei! Jätäpä kommentti, hyvät ja huonot puolet ja muut ajatukset mitä työt sinussa herättivät.  Otsikon vierestä! Kiitos!