Tauko kaiverruksissa

Hei!

Pidän taukoa kaiverruksista ja muista tilaustöistä toistaiseksi, en ota uusia tilauksia. Luultavasti tauko kestää noin puoli vuotta, mutta ilmoittelen kun palaan taas kaiverrusten pariin. Joten miettikäähän valmiiksi mitä laitetaan! 😀

Ihanaa aurinkoista syksyä kaikille! ❤

Two hearts to be as one

Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa.- Pikku Myy

Tyttäreni häihin kaiversin lasit. Hoksaatko idean?

Tätä päivää onnellista
silloin muistakaa,
kun tukkanuottaa leikitte
ja silmät leimuaa!

❤ ❤

Tulkoot sydämet yhdistetyksi,
kaksi sielua olkoon yksi.

Sulhanen oli komea kuin agentti 007 ja morsian? Kaunein maailmassa! ❤

Oot sie vähä onnelline? ❤

Musta tää työ oli ajatuksena aivan ihana kans! Taulu meni eräälle iskälle synttärilahjaks.  ~♥♥~

Pientä suojellen

Heinäkuun helteissä näpertelin Das-massasta jotain pikkuriikkistä.

Tikkuaski

Unicorn in a matchbox

Oot sie vähä onnelline? Onks siul onnelmia? 

~♥♥~ ℒℴѵℯ ~♥♥~

Alkukesän satoa

Elähän mittää, sehän on jo heinäkuun loppu! Hellettä oli +30 astetta ja ykskaks seuraavana aamuna +10 astetta! Että mitähän vattua! Kyllä mie sen helteen ennemmin otan ku tän pakkasen, ohan nyt sentään KESÄ! Tai ainaki pitäs olla ku kalenteria kattoo. Enihuu, ihanasti käytiin piknikeillä ja jätskillä ja aina syötiin ulkona, vaikkakin kotona siis. Mie olin niin ihanasti ihan pihalla!

Muutamaa kesämökkiehokasta ollaan käyty kattomassa, mutta ei ne oo ollu meijän mökkejä, ei…. saa vinkata jos tiiät jonku kesäpaikan max kahen tunnin ajomatkan päässä Oulusta.

Mie sit tartuin meijän vanahaan imppariin ja purkiin sen ja hioin siitä maalit/vahat mikkälie pois.

Ensin hionta

Näi ikkääst

Sit mie poltin sen.

Toiselle puolen perää (vai onko se tukki) poltin hirveen otuksen.

Hirvi tukissa

Ja toiselle ”torsan”.

"Torsa"

Että vinkkinä jos mettämiehelle lahjaa mietit.

Jos lasihommiin mennään, niin joku bestman sai ainutlaatuisen konjakkilasin. 😂

Sonni

Aina on myös kiva kaivertaa heposia, itekkin kun heppahöpsö oon.

Hepo

Onhan tässä viileyessä tietysti se etu, että tulee tehtyä kaikkee ns. hyödyllistä. Varaston maalausta esim. *pöh*

KESÄ TAKASI JA HETI!

Karvaisia laseja ;P

Tällä mun sivulla oli järjestelmäpäivitys tai joku sen tapainen ja nyt pittää vähän opiskella sivujen, juttujen ja gallerioiden päivityksiä… krääh.. 😀 Ehkä tää tästä!

Lisäilenpä tähän muutaman kaiverruksen, aiheena mikäs muu, kuin karvanaamat. Jo se vain passaa!

Tämä eka työ on jälleen muisto edesmenneestä kaverista, Pekusta. ❤

Peku

Seuraavana Pontus! Ihanan karvainen kiharainen halittavan suloinen koiruus! ❤

Pontus

No kato nyt tämän ilmettä! Vastustamaton! ❤

Vuh

Yksi ratsu laukkaa vielä mukaan!

Ratsu viinilasissa

Tuostapa tulikin mieleeni, oon joskus vuosia sitten maalannut tällaisen paidan.



Tämmöisiä tällä kertaa. Oisko ens kerralla vaikka polttopiirroksen vuoro.

Entisöintiä

Ystävä pyysi korjaamaan peilin, jonka oli saanut mummoltaan. Reunasta puuttui pala, sen korvasin mustalla lasinpalalla, jonka leikkasin ja hioin oikean malliseksi. Lisäksi kaiversin tekstin ja herkän kukkaiskiehkuran. Peilitöitten kuvaaminen on hankalaa, ettei oma naama näy peilistä. 😛 Vinosta kuvaaminen peilaa kaiverruksen.

Hello beautiful!


***

Seuraava saamani työ jänskätti ihan hitokseen!

Valaisin on Kempeleläisen kaivertaja Stenmanin, luultavasti 1945-1960 käsityönä valmistama. Tämä vanha valaisin oli ollut 50 vuotta säilöttynä muhiin. Ihana tarina kertoo, että mies ja nainen olivat aikoinaan, kumpikin tahoillaan, laittaneet talteen lampun reunapaloja. Osat ovat siis kahden eri isovanhemman lampuista. Tiedossani ei ole montako näitä lamppua on tehty.

Runko oli pahasti vääntynyt ja rikki. Hioin sen kauttaaltaan ja irroitin särkyneet osat.

Koska kyseessä on täysin käsintehty valaisin, kaikki osat olivat eri kokoisia. Ja eri värisiä, vaikka puhdistin ne huolella.

Juotin uudet pidikkeet paloille, pyrkien säilyttämään alkuperäisen valmistustavan.

Tässä kuvassa lasit paikoillaan. Hioin tarvittaessa paloja, jotta ne olisivat suunnilleen saman kokoisia keskenään. Jokaiselle palalle oli vain yksi kohta, mihin se sopi. Hauskaa oli, että kerätyt reunapalat olivat kuvioltaan erilaisia. Miehen keräämät yhtä lajia ja naisen keräämät toista. Sijoittelin ne vuorotellen valaisimeen. Hippasen laitoin kirkasta liimaa kiskoihin, joihin lasit tulivat.

Valmis valaisin tässä, vielä minun pöydällä.


Molempien keräämät palat yhdistettynä! Paljon tunnearvoa sisältävä, arvokas valaisin, joka pääsi sopivasti heidän uuteen kotiinsa!

❤❤

Kuvassa valaisin kunniapaikallaan. Ihanaa!