Viime yö oli mennä väkisinmakuuksi. Sehän on laissa kiellettyä, joten nousin ylös. Hiippailin olohuoneeseen kutomaan sukkaa. Kuuntelin ilmastoinnin huminaa ja rapinoita pihalta. Hetkinen… mikä tuo ääni on!? Tuuliko siellä heiluttaa suojapeitettä? Hiljaisuus…. Sitten taas! Todella nopeatahtinen ripellys kuului jostain, ihan kuin katon ja seinän rajasta! Voi ei, siellä on hiiri! 😀 Aikansa se revitteli siellä eestaas ja liekkö laittanu sitten nukkumaan kun tuli hiljaista. Sukkaakin kudoin väärin tuota kuunnellessa ja piti purkaa pariin otteeseen. 😀
Kaks tuntia siinä taisi vierähtää ja siirryin minäkin uudestaan sänkyyn. Ihan heti ei uni tullut vieläkään, mutta tämä on jo tuttua. Jos viikonloppuna nukkuu varastoon, ei pariin yöhön tarvikkaan sitten unta.
Ai niin! Nukkumaan mennessä en uskonut silmiäni, kun miehen tyynyssä vilahteli valot!! Pilkkopimeässä ihan selkeesti siniseen vivahtava kirkas välähdys! Mitähän jäynää se nyt on keksinyt, mietin. Tökkäsin tyynyä ja valot välähti taas! ”IIIIIHH! APUA!! Mitä tää on”, huusin. ”Sun tyynyssä on valot!!” Isäntä nauro vaan, pyöräytti päätä tyynyssä ja kipunat sinkoili taas! :O Se tuumas, että ne on viimeset toivonkipinät. Luulenpa, että ne oli viimeset älynväläykset….
😀 😀 😀
Sitten vaihteeksi muutama kaiverrustyö.
Wedding skulls, mutta tällä kertaa molemmissa on morsmaikku, koska kyseessä on vihkautuva naispari!
Congratulations ladies! 🙂
@}-,-;–
Viinilasiin kaivertelin suursnautserin.
Ja toiseen espanjanvesikoiran.
✿✿✿
Hauskaa päivän jatkoa! Aurinko on täällä Oulussa paistellut tosi komeasti, kelit on olleet ihan huikeet! Ja ylihuomenna on jo maaliskuu! Ja kohta huhtikuu ja sillon otetaan jo prätkät talviteloilta! Kääk, mä en kestä! 😀 😉
Nyt tää lähtee viritteleen hiirenloukkua…
