Ystävänpäivä

Ystävä on iältään vanha tai sitten nuori.

Luonteeltaan vakaa tai tulivuori.

Väliä ei sillä miltä hän näyttää,

täysin harmaa tai värejä käyttää.

Kooltaan pieni tai XXL:llä

vaan aitoa kultaa on sydän hällä.

Meillä oli työpaikalla salaisen ystävän viikko. Täähän on monille jo tuttua. Lupautuessani mukaan, en yhtään ajatellut, että joku ”joutuu” muistamaan mua! 😀 Voi sitä raukkaa…  Mietin vain miten muistaisin omaa salaista ystävääni.

Kovin hyvin en tunne henkilöä, mutta olin hänen ryhmässään antamassa työnäyttöä, kun opiskelin. Iloinen ja positiivinen, taidokas nainen. Eka päivänä lahjoitin hänelle tekemäni organza-ruusun tervehdyksen kera. Kuvasta poiketen rintaneulana.

Organza-ruusu salaiselle ystävälle

Toisena päivänä pantiin suut makiaks! Tein rasian ja täytin karkeilla. Tässä vain kävi hassusti; hän antoi sen toiselle samannimiselle, koska ei ollut varma. Hups! Kuvaa ei ole.

Ja koska tiedän, että hän soittaa kitaraa (olen sitä monesti ollut kuulemassa), tein aiheeseen sopivat korvakorut hopealangasta, koukut kirurgin terästä.

Soundi-korvikset

Seuraavana päivänä salainen ystävä löysi lokerostaan huopasaippuan. 😀

Huopasaippua Pingu

Ja tänään perjantaina 14.2. kääräisin pakettiin leikkaamani ja kaivertamani kitaralusikan, nimikoituna!

Kitaralusikka

Kaikissa oli mukana myös tervehdys. Tällaisia viikkoja/päiviä voisi olla useamminkin! Toivon että saajaa on piristänyt ja ilahduttanut nämä terveiseni! Ehkä ensi viikolla paljastan hänelle kuka kaiken takana on, vai jätänkö sittenkin mysteeriksi?

Pari tyyppiä kyseli perääsi tänään.
En antanu kännykkänumeroasi,
mut kerroin missä asut.
Lupasivat tulla lähipäivinä luoksesi.
Niiden nimet ovat Ilo ja Onni.

Ihanaa ystävänpäivää!