Entisöintiä

Ystävä pyysi korjaamaan peilin, jonka oli saanut mummoltaan. Reunasta puuttui pala, sen korvasin mustalla lasinpalalla, jonka leikkasin ja hioin oikean malliseksi. Lisäksi kaiversin tekstin ja herkän kukkaiskiehkuran. Peilitöitten kuvaaminen on hankalaa, ettei oma naama näy peilistä. 😛 Vinosta kuvaaminen peilaa kaiverruksen.

Hello beautiful!


***

Seuraava saamani työ jänskätti ihan hitokseen!

Valaisin on Kempeleläisen kaivertaja Stenmanin, luultavasti 1945-1960 käsityönä valmistama. Tämä vanha valaisin oli ollut 50 vuotta säilöttynä muhiin. Ihana tarina kertoo, että mies ja nainen olivat aikoinaan, kumpikin tahoillaan, laittaneet talteen lampun reunapaloja. Osat ovat siis kahden eri isovanhemman lampuista. Tiedossani ei ole montako näitä lamppua on tehty.

Runko oli pahasti vääntynyt ja rikki. Hioin sen kauttaaltaan ja irroitin särkyneet osat.

Koska kyseessä on täysin käsintehty valaisin, kaikki osat olivat eri kokoisia. Ja eri värisiä, vaikka puhdistin ne huolella.

Juotin uudet pidikkeet paloille, pyrkien säilyttämään alkuperäisen valmistustavan.

Tässä kuvassa lasit paikoillaan. Hioin tarvittaessa paloja, jotta ne olisivat suunnilleen saman kokoisia keskenään. Jokaiselle palalle oli vain yksi kohta, mihin se sopi. Hauskaa oli, että kerätyt reunapalat olivat kuvioltaan erilaisia. Miehen keräämät yhtä lajia ja naisen keräämät toista. Sijoittelin ne vuorotellen valaisimeen. Hippasen laitoin kirkasta liimaa kiskoihin, joihin lasit tulivat.

Valmis valaisin tässä, vielä minun pöydällä.


Molempien keräämät palat yhdistettynä! Paljon tunnearvoa sisältävä, arvokas valaisin, joka pääsi sopivasti heidän uuteen kotiinsa!

❤❤

Kuvassa valaisin kunniapaikallaan. Ihanaa!

Aurinkoista lokakuuta!

 Joka syksy on ollu haikea ja kurja olo, kun tulee pimeää ja kylmää ja pimeää ja lunta ja kylmää ja sanoinko jo pimeää…. Mutta tänä syksynä tuo kaikki ei yllättäen tunnukkaan niin pahalta! Johtuu varmaan siitä, että kesästä sai kerrankin nauttia niin paljon, että nyt on valmis toisenlaiseen vuodenaikaan. Ihanaa!

Somessa on ollut paljon puhetta ”suorittajista”. Oonkohan mä sellanen? Koko ajan pitää olla tekemistä, useita rojekteja yhtäaikaa. Tarkottaako se sitä? Ei varmaankaan ole noin yksiselitteistä.  Musta vaan on kiva tehdä kaikenlaista, innostun aina jostain uudesta. Pitää saada kokeilla pystynkö siihen. Ja tietysti teen kaiken niin hyvin kuin osaan, haastan aina kykyni.

Uusi erikoinen kokeiluni oli tämä valaisin. Tää on niinku prototyyppi. 😀

Muoviputkea. Työkaluina pienoispora erilaisin terin ja hiekkapaperi. Joka paikka oli täynnä pientä muovimurua, joka muuttui vielä sähköiseksi! Minäkin sain valkoisen kuorrutteen. 😀

Valaisin

Aikomuksena valmistaa erilaisia, sitten kun ehdin.

Muutamia kiviäkin oon taas maalaillut, mökille jätin isäntäväen iloksi.Maisemaa

Kiven toinen puoli.Maisemakiven kääntöpuolen teksti

Kallion kolosta löytyi pikkuruinen merenneito.Pikkuruinen merenneitokin oli noussut päivää paistattelemaan.

Olin kerännyt pullon korkkeja. Taoin korkeista puolipyöreitä ja niistä muodostui vaikkapa auton taustapeiliin korut.AutokorutPankerolollot lonkeropallotBacardiriipus

Kesän piiiitkän tauon jälkeen kaivertelen taas. Tässä yksi työ. Pikkuruinen sydän fasettihiotuin reunoin. Muista lasitöistä sitten uudessa postauksessa, tulihan tässä jo, kaikenlaista. 😀

Pikkuruinen sydän 5 cm

Soittaa syksyn tuuli,
siili kutsun kuuli.
Saapastellen metsään astui,
sateen tullen siili kastui.

Siilikin menossa sadetakkiostoksille!

Oi! Mä haluan pinkin sadetakin! Sitä odotellessa kaivan kaapista sen virttyneen keltaisen… 😀

At the flea market

Kesälomareisulla tuli poikettua muutamille kirppareille. Osan olin ottanut selville jo etukäteen, osa putkahti yllättäen eteen. Pari kertaa piti uukkarit ottaa ja poiketa maaseudulla yksityisen pihakirppikselle, kun tien varressa oli kyltti, jotta peremmälle vaan. 😀

Tässä kuvassa vähän vanhempia löytöjä. Helmitaulut löysin jo aikaisemmin muistaakseni Koljonvirran Rompemarkkinoilta vuonna keppi ja puutikku. Tuohon kannuun ihastuin tänä kesänä Oululaisella kirpparilla.

kirpparilöytö

Se on täysin ehjä, eikä ollut hinnalla pilattu, tietysti se lähti mukaan.

leima kannussa

Maitohinkin olen saanut äidiltäni.

Tätä valaisinta pyörittelin ja jätinkin sen jo, mutta palasin hakemaan.

lamppu1lasivarjostin

 

 

 

 

 

 

 

 ***

Mutta tämän kesän juttuihin…

kuntopyörä

No en mä tätä ostanu! 😀 Vai oisko pitäny?? 😀 Oli yhden paikan pihassa josta käytiin kysymässä majapaikkaa… Jos joku tietää mikä tää on, niin älä salaa sitä!

***

Hämeenlinnan maaseudulla  satuttiin sellaiseen pihakirppikseen. Itseasiassa etsittiin ihan toista kirppistä, kun tää tuli eteen.  Sieltä sitten lähti tämä söpö pikkupotsi meijän mukaan, kaveriksi sille edelliselle 😀

potsi1 potsi2

      Joku toinenkin nainen tätä possua hipelöi hintaa kysellen ja pelkäsin jo etten saakaan sitä.  IIIK! Onneksi se palautui pöytään ja isäntä jopa pudotti hintaa kun menin sitä kysymään! 😀

On muuten painava, sopisi vaikka oven pönkäksi.

***

Ollaan muutamana vuotena käyty Iisalmen Koljonvirran Rompemarkkinoilla. Tänä vuonna otettiin pikkujäbät messiin.  Menomatkan katselivat videoita ettei aika kävis pitkäksi.

aarteita pikkupoikien mieleen

Löytyihän sieltä muutamia pöytiä, joissa oli vaikka mitä aarteita pikkumiesten mieleen!

Oli törkeen kuuma päivä! Alueen myyjät eivät olleet osanneet varautua jätskin menekkiin, altaissa oli jäljellä muutama mehujää…. se sai kelvata.  Oluttynnyreitä kyllä tuotiin lisää oikeen kuorma-auton lavalla….

 Tietysti lakua iso pussillinen!

lakuaaaa

Mielenkiintoisin auto tais olla tää kupla. Kaasunaamareilla ym herkuilla. 😀

kupla1 kupla3

kupla2

buick 1927Buick 1927

Jotenkin jäi tuntuma, että kauppiaat olivat ahnehtineet. Hinnat oli oikeesti pilvissä! Meille ainakaan ei lähtenyt mukaan yhtään mitään.  (Esim. ylempänä nähdyn metallipossun hinta oli täällä kaksinkertainen.) Muutaman tunnin kävelyn jälkeen päätettiin lähtee syömään. Mukava päivä. 😀

***

Ehkä erikoisin kirppis missä oon käynyt, löytyi pitkän kapean hiekkatien päästä Nummelasta. Katin sisustusnavetta.

katin sisustusnavetta1katin sisustusnavetta3

katin sisustusnavetta2

Vanhoja silitysrautoja on jo muutamia, muttei näin isoa. Eiks oo kiva tuo alusta!

rauta

raparperimuffari

 

Tuumailuhetki kahvin ja raparperimuffarin kera…

 

Ihan kaikkea kun ei vaan voinut mukaan ottaa! 😀

 

 

katin sisustusnavetta6

Mut enpä laitakkaan enempää kuvia tästä paikasta. Menkää paikan päälle katsomaan ja tekemään löytöjä!

kilikello Tämän kilikellon hoksasin kun olin jo maksamassa. Seuraavassa aikaisemmat kellot. Myös nuo kaksi neitokaista ovat kelloja.

kilikellot

kello

Maitotonkan Kati oli saanut joltain asiakkaalta. Se oli erilainen kuin muut ja minä halusin sen. Kärrynpyörä on ihana!

tonkka ja pyörä

Vihreä kannu on Vääksystä Lauran kaupasta, siitä ehkä seuraavassa jutussa.

katin sisustusnavetta7

Sepältä lähti mukaan pari taosta. Osaa ruostutan parasta aikaa ja ne löytänevät paikan sängynpäädystä, jonka tein vanhasta ovesta.

Mielenkiintoinen paikka ja valikoima vaihtuu kaikenaikaa. Tuonne on päästävä uudestaan! 😀 Suosittelen!